Pohjoismaiseen keittiöön voidaan laskea kuuluvaksi Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin keittiöt. Vaikka maiden välillä löytyy eroavaisuuksiakin, on pohjoismainen ruokakulttuuri ja makumaailma kuitenkin pääpiirteissään melko samantyyppinen. Maissa syödään monia samoja ruokalajeja höystettynä maiden omilla erikoisuuksilla.

Pohjoismainen ruoka on melko yksinkertaista ja konstailematonta kotiruokaa. Tyypillistä pohjoismaiselle keittiölle ovat miedot maut eikä ruokia mausteta tulisesti. Pohjoismainen keittiö perustuu puhtaisiin, yksinkertaisiin makuihin ja tarkoituksena on korostaa ruuan omia makuja. Ympäröivät ruokakulttuurit ovat vaikuttaneet pohjoismaiseen keittiöön ja vaikutteita on nähtävissä erityisesti itäeurooppalaisesta ja keskieurooppalaisesta makumaailmasta.

Pohjoismaisessa keittiössä näkyvät viljely, kalastus, liha- ja maitotalous, joiden tuotteet muodostavat ruuanlaiton perustan. Kotoisat viljeltävät juurekset kuuluvat olennaisena osana pohjoismaiseen ruokakulttuuriin, kuten perunat, sipulit, porkkanat, lantut. Viljoja hyödynnetään monipuolisesti: niin ruis, kaura, vehnä kuin ohrakin kuuluu osana pohjoismaista keittiötä ja tyypillisesti niistä valmistetaan erilaisia leipiä, puuroja ja leivonnaisia.

Sianlihaa käytetään pohjoismaissa yleisesti melko paljon, mutta myös nautaa, siipikarjanlihaa ja riistaa suositaan. Erityisesti poronlihan käyttö on tyypillistä pohjoismaiselle keittiölle. Maitotuotteet kuuluvat myös olennaisena osana pohjoismaiseen keittiöön ja pohjoismaissa käytetään esimerkiksi erilaisia hapanmaitotuotteita, kuten viiliä ja piimää.

Keräilykulttuuri näkyy myös pohjoismaisissa ruuissa. Erilaisia metsän sieniä ja marjoja, kuten puolukkaa, mustikkaa ja lakkaa hyödynnetään monipuolisesti ruuanlaitossa. Sienistä tehdään erilaisia muhennoksia, kastikkeita ja salaatteja. Näiden lisäksi sieniä myös säilötään. Marjoista loihditaan erilaisia piirakoita, hilloja ja marjakeittoja.

Kahvikulttuuri on myös pohjoismaissa samantyyppinen ja kahvia juodaan paljon. Lisäksi olut kuuluu pohjoismaiden ruokakulttuuriin.

Tyypillisiä ruokalajeja

Pääpiirteissään pohjoismaisten keittiöiden ruuista löytyy paljon samoja ja tuttuja ruokalajeja, mutta jokaisella maalla on omia ominaispiirteitään ja erikoisuuksiaan mistä ne tunnetaan.

Ruotsalaisessa keittiössä maistuvat muun muassa lihapullat ja muussi, kaalikääryleet, erilaiset makkarat kuten falukorv, hernekeitto, näkkileipä, mätitahna, ravut ja janssonin kiusaus.

Suomalaisesta keittiöstä löytyy ehkä kaikkein eniten samaa ruokalajien suhteen kuin naapurimaastamme Ruotsista. Suomalaisesta keittiöstä mieleen tulevat myös poronkäristys, karjalanpiirakat, karjalanpaisti, makaronilaatikko, ruisleipä, mämmi, puolukkasurvos ja kantarellikastike. Suomalaisessa keittössä hyödynnetään myös paljon erilaisia järvikaloja ja tunnettuja kalaruokia ovat muun muassa paistetut muikut, erilaiset kalakeitot ja kalakukko.

Tanskalaisessa keittiössä maistuvat smørrebrød voileivät, erilaiset kala- ja äyriäisruuat, sianlihasta valmistetut ruuat, kuten frikadeller lihapullat, makkarat, juustot sekä tanskalaiset viinerit.

Islannin ja Norjan keittiöissä näkyy vahvasti meren läheisyys ja maiden tärkein elinkeino: kalastus. Ruuissa käytetään paljon merikaloja, kuten lohta, koljaa ja turskaa. Lihoista suositaan erityisesti lammasta ja riistaa, kuten poroa. Rahkavalmiste Skyr on tyypillinen islantilainen välipala tai jälkiruoka.