Itä-Euroopan keittiöön luetaan yleensä kuuluvaksi venäläinen ruokakulttuuri. Venäjän lisäksi samoja makuja löytyy kuitenkin myös muista Itä-Euroopan maista, kuten esimerkiksi Puola ja Unkari. Myös Baltian maiden keittiöissä on paljon vivahteita itäeurooppalaisesta makumaailmasta.

Itä-Eurooppalaisen keittiön makumaailma on kehittynyt vuosisatojen saatossa ja saanut vaikutteita muilta ympäröiviltä ruokakulttuureilta. Tyypillistä on, että ruuat ovat tuhteja, täyttäviä ja lihaisia. Kevyet kasvisruuat eivät juuri kuulu itäeurooppalaiseen ruokakulttuuriin.

Venäläinen keittiö

Venäläisen keittiön mausteissa maistuvat muun muassa tilli, sipuli, sitruuna, persilja ja pippuri. Tyypillistä venäläiselle keittiölle on olla myös sekoittamatta eri ruoka-aineita keskenään, vaan korostaa jokaista käytettyä raaka-ainetta ja niiden ominaista makua.

Venäläisen keittiön perustana ovat erilaiset lihoista tehdyt paistit ja padat, joita haudutetaan uunissa pitkiäkin aikoja. Uunissa hauduttaminen on perinteinen venäläinen ruuanvalmistustapa. Lihoista suositaan erityisesti nautaa, sikaa ja lammasta. Itä-Euroopassa vallalla oleva ortodoksinen uskonto vaikuttaa kuitenkin vahvasti maiden ruokakulttuuriin. Uskonnollisten sääntöjen mukaan muun muassa paastonaikaan punaisen lihan syöntiä rajoitetaan tai sitä ei syödä ollenkaan. Tämän vuoksi kalaruokien merkitys itäeurooppalaisessa keittiössä korostuu. Erilaisia kaloja käytetäänkin venäläisessä keittiössä monipuolisesti. Tyypillisesti kaloja valmistetaan uunissa, savustetaan ja suolataan.

Leipä kuuluu isona osana itäeurooppalaiseen ruokakulttuuriin, erityisesti ruisleipä. Rukiin lisäksi viljoista käytetään ruuanlaitossa monipuolisesti muun muassa hirssiä, tattaria ja vehnää. Kasviksista tyypillisin venäläisessä keittiössä on kaali ja muista juureksista nauris, lanttu ja peruna.

Lisäksi erilaiset suolatut ja hapatetut kasvikset kuten hapankaali, suolakurkut ja punajuuret kuuluvat olennaisena osana venäläistä ruokakulttuuria. Myös säilötyt ja suolatut sienet ovat venäläisten mieleen. Maitotuotteista smetana ja rahka ovat olennainen osa venäläistä keittiötä.

Tyypillisiä venäläisiä ruokalajeja

Erilaiset paksut tuhdit keitot ovat suosittuja venäläisessä keittiössä, kuten kaalikeitto (štši) , punajuurista valmistettu borssikeitto ja kalakeitot (uha ja seljanka). Keittojen kanssa nautitaan usein smetanaa ja ruisleipää.

Naudan- tai sianlihasta valmistettu stroganoff ja lampaanlihasta valmistetut saslik-vartaat ovat tyypillisiä venäläisen keittiön liharuokia. Pelmenit ovat lihalla täytettyjä, keitettyjä taikinanyyttejä, jotka muistuttavat raviolia. Pelmenit syödään sellaisenaan hapankaalin ja smetanan kera.

Suolaiset piirakat kuuluvat myös venäläiseen keittiöön ja täytteenä on esimerkiksi lihaa, sieniä tai kaalia. Kaviaari on olennainen herkku venäläisessä ruokakulttuurissa. Sitä syödään usein hapanleivän tai blinien kera, jotka ovat ohuita suolaisia tattarista valmistettuja ohukaisia.

Venäläiset jälkiruuat ovat makeita. Rahkaa käytetään erityisesti jälkiruuissa. Suomessakin pääsiäisherkkuna tunnettu pasha on venäläisestä ruokakulttuurista peräisin, joka on makea rahkaherkku missä maistuu sitruuna, vanilja. rusinat, muut kuivatut hedelmät ja mantelit.

Juomista tee on venäjällä suosittua. Erityisesti makea, pitkään haudutettu tee on tyypillistä Venäjällä. Teen kanssa tarjoillaan makeita hilloja, konvehteja tai leivonnaisia. Teen juontiin on oma rituaalinsa. Jokainen juoja voi itse laimentaa teensä haluamakseen kiehuvalla vedellä.

Alkoholijuomista vodka kuuluu olennaisena venäläistä ruokapöytää ja -kulttuuria.

Puolalainen keittiö

Puolalainen keittiö on saanut vaikutteensa myös Venäjältä. Samankaltaisuuksia venäläiseen keittiöön löytyy paljon: punajuuret, hapankaali, sienet, kermaviili, smetana, tuhdit ruokaisat keitot, haudutetut lihapadat, tattari, tumma sekä vaalea leipä, peruna ja vodka. Mausteissa maistuvat venäjälle tyypilliset tilli, suola, pippuri ja persilja.

Tyypillisiä puolalaisia ruokalajeja

Tyypillinen puolalainen keitto on hapan zurek, jossa on perunaa, makkaraa tai lihaa ja kananmunaa. Flaki on lehmänmahasta valmistettu keitto. Krupnik on makkaraa ja juureksia sisältävä ohrakeitto. Punajuuresta ja jugurtista valmistettu keitto on nimeltään chlodnik litewski.

Kotletit ovat tunnettuja pihvejä ja lihapata bigos on puolalaista perinneruokaa, missä on haudutettuna lihaa, kaalia, sieniä ja mausteita. Puolassa on myös paljon erilaisia mausteisia makkaroita, kuten krakovan makkara. Myös erilaiset kinkut ja pateet kuuluvat puolalaiseen keittiöön, erityisesti alkupaloina tarjottavaksi.

Kaloja Puolassa syödään monipuolisesti, erityisesti keitettynä, paistettuna ja savustettuna. Silli smetanan kera on tyypillinen alkupala. Erilaiset sienet kuuluvat myös perusraaka-aineisiin, kuten herkkusieni. Lisukkeina käytetään perunaa, tattaria ja pastaa eri muodoissa.

Zapiekanka on tyypillinen puolalainen katuruoka, joka on täytetty leipä tai halkaistu patonki, missä on muun muassa sieniä, juustoa ja ketsuppia. Pierogit ovat pelmenin tyyppisiä suolaisia lihalla, kaalilla tai sienillä täytettyjä nyyttejä, joista saa myös makeita versioita.

Yleisimpiä jälkiruokia ovat makeat leivokset ja kakut, kuten esimerkiksi unikonsiemenkakku (makowiec) ja omenaleivos (jablecznik).

Tee on venäjän tapaan suosittu juoma, mutta myös kahvi on suosittua. Puolassa juodaan myös paljon lager-olutta, mitä löytyy lukuisia erilaisia. Myös vodka kuuluu puolalaiseen ruokakulttuuriin.

Unkarilainen keittiö

Unkarilaisessa keittiössä on myös paljon vivahteita venäläisestä ruokakulttuurista, joskin maan makumaailma on sekoitus myös useiden muiden maiden ruokakulttuureja. Vaikutteita löytyy ympäri Eurooppaa ja unkarilaisessa keittiössä näkyy vivahteita on muun muassa Lähi-idän puolelta ja Keski-Euroopasta. Itäeurooppalaiseen tapaan muun muassa paksut sakeat keitot, hapatetut, suolatut ja säilötyt kasvikset, erilaiset pitkään haudutetut lihapadat, smetanan ja rahkan käyttö ovat myös unkarilaisen keittiön perusteita.

Tyypillisiä unkarilaisia ruokalajeja

Unkarilainen keittiö on tunnettu erityisesti liharuuistaan. Ruuat ovat mausteisia, suolaisia ja rasvaisia. Lihoista käytetään muun muassa sikaa, nautaa ja kanaa. Pörkölt on käristetty liha, mikä on perinteistä unkarilaisessa keittiössä. Unkarilaisessa keittiössä tapana on, että lihaa käristetään ensin ja sitten haudutetaan.

Lihan lisäksi erilaiset kasvismuhennokset kuuluvat unkarilaiseen keittiöön. Etikkapohjaiset salaatit ovat myös tyypillisiä unkarilaiselle keittiölle.

Paprikan käyttö mausteena on tyypillistä Unkarille. Paprikalla maustetaan useita ruokalajeja lihoista perunoihin. Gulassi on tyypillinen unkarilainen keitto, mikä on paprikalla maustettu lihakeitto tai -pata. Keitto valmistetaan tyypillisesti naudanlihasta ja kasviksista.

Langos on pyöreä leipäannos, jonka päällä on lihaa, juustoa, kermaviiliä, sipulia, kinkkua, makkaraa ja kasviksia.

Unkari on tunnettu laadukkaista viineistään ja viini käy ruokajuomana veden ohessa. Tunnetuimpia unkarilaisia viinejä ovat Tokajin viinit, jotka kuuluvat maailman vanhimpiin valkoviineihin.


Comments

Itä-Eurooppalainen ruoka — No Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published.